Tag Archives: satama

Helppo ja kiinnostava retkikohde – Tankar

Eteläiseltä Perämereltä löytyi upea veneretkeilykohde. Tankarin majakkasaari hyvine satamineen ja toimivine palveluineen yllätti minut toukokuisena kevätpäivänä, kun pääsin tutustumaan saareen BBB-projektin tiedotusretkeilyllä. Pro Tankar -yhdistys vaalii saaren historiaa ja kehittää sen nykyistä toimintaa yhdessä monien muiden sidosryhmien kanssa.

Image

Tankarin vanhoja pieniä puutaloja. Kuva: Olavi Joensuu.

Tankarin historia ja luonto ovat saaren vetovoima. Tuhat vuotta sitten merestä noussut kalliosaari on tänä päivänä vehreä kasvillisuudeltaan. Saarelle suojaisen itärannan tuntumaan on ajan myötä rakennettu puutaloyhdyskunta, joista vanhin kalamaja on 1780-luvulta. Enimmillään mökkejä on ollut nelisenkymmentä ja niissä yöpyviä kalastajia puolitoistasataa. Historian havinaa voi veneilijä kokea kalastajien vuonna 1788 rakentamassa kirkossa, parissa majassa, joihin on kerätty museotavaraa ja erityisesti saaren hylkeenpyynnin historiaa. Vaikuttavaa on ihailla aitoa hylkeenpyyntivenettä, jossa pyytäjät ja saaliit majoittuivat jäälakeuksilla jopa kuukausia vahvan traaninhajun ympäröiminä.

Image

Tankarin kirkon rakentamista varten hankituista nauloista löytyy merkintä vuodelta 1788. Kuva: Olavi Joensuu.

Image

Vanha hylkeenpyyntivene. Kuva: Olavi Joensuu.

Tankarin majakkamestarin pihassa saaren korkeimmalla paikalla on erikoinen merimerkki, 11 jalkaa korkea kivikummeli, jota saaressa vierailijat ovat vuosikymmeniä kasvattaneet rannasta tuomillaan kivillä. Tankarin nykyinen majakka on yksi kauneimmista rakennelmista, punavalkoinen peltikuorinen ristikkopalkeista niitattu torni, jonka kierreportaissa on 122 askelmaa.

Image

Kivikummelia ei enää nykyään koroteta uusilla kivillä. Kuva: Olavi Joensuu.

Image

Majakanmäki. Kuva: Olavi Joensuu.

Kun vuonna 1912 Suomen luotsilaitos venäläistettiin, protestoivat lähes kaikki luotsit eroamalla tehtävästään. Jälkipolvet teettivät pronssisen muistotaulun luotsiaseman pihakallioon. Taulussa on eronneiden luotsien nimet ja teksti: ”Muistomerkki niille luotseille, jotka eivät alistuneet ryssän sortoon.”

Lintujen muuton seurantaan saari on oiva paikka. Vaikka saarella pesii vain 40 lintulajia, havaitaan vuosittain muuton aikana yli kolmesataa lintulajia. Alue kuuluu Natura 2000-suojelualueverkostoon.

Tankarin saaren saavutettavuus on hyvä. Yhteysalus m/s Jenny liikennöi kesällä kuusi kertaa viikossa Kokkolasta. Saaressa on kolme eri satamaa ja väyläsyvyyttäkin minimissään neljä metriä. Vieraslaiturit ovat myös hyvät. Saarella yrittäjän ylläpitämä kahvila-ravintola ja pienimuotoinen majoitustoiminta sopii myös veneettömälle vierailijajoukolle.

Image

M/S Jenny saapuu satamaan. Kuva: Olavi Joensuu.

– Olavi Joensuu

KIRJOITTAJASTA
Perämeri on innoittanut “palijasjalakasen raahelaisen”, eräneuvos Olavi Joensuun lapsuuden leikkeihin ja veneilyyn, merivoimiin ja kalastusbiologiksi sekä merellisiin työtehtäviin muun muassa Perämeren tutkimusasemalla ja Metsähallituksessa. Nyt eläkepäiviään viettävä erätalouspäällikkö nauttii luonnosta ja upeista veneily- ja matkailukohteista haluten säilyttää ja kehittää Perämerta myös kameran ja terävän kynän avulla.

Advertisements

Kolmen Kopla: 1. Murhaniemi, Kemi

Perämeren pohjukassa saatiin viettää pitkä ja kaunis syksy 2013. Syyskuussa olin jo vetänyt puuveneeni kuivumaan pakkasten pelossa. Pakkasten, joita vieläkin, tammikuussa 2014, odotellaan. Retkeilin siis pyörällä ja jalan tätä lähiseudun rannikkoa. Kolme hyvin erilaista naapurikuntaa ovat kaikki suojelleet rannoiltaan osan Perämeren rannikkoa. Kemi, Tornio, Haparanda. Näistä vain Kemi on oikeastaan luonteeltaan merikaupunki vaikka ennen Euroopan mahtavin joki Kemijoki sitä sivuaakin. Tornio ja Haparanda ovat keskittyneet Euroopan suurimman vapaana virtaavan joen eli Tornionjoen rannoille. Molemmat ovat kuitenkin, ennen maannousemaa, olleet oikeastaan satamia. Nyt satamat ovat seuranneet merta ja vain joki on jäljellä. Kävin tutustumassa näihin kolmeen suojelualueeseen loppusyksystä 2013, syyskuussa ja lokakuussa. Tässä muutamia muistiinpanojani ja kuvia tästä Kolmen Koplasta.

1. Murhaniemi, Kemi

Sinä päivänä kaipasin tyrskyjä rantakallioihin. Melko hankala vaatimus näillä alavilla rannoilla. No, pyörä pakun perään ja reppu kameroineen ja eväineen pelkääjän paikalle. Valuin hitaasti kohti Suomea. Tavoitteena kalamiesten laavupaikat Puuluodossa Isohaaran kupeella. Siellä olivat paikat niin kamalassa kunnossa että DDRläisiäkin itkettäisi. Onneksi sain tiedon että Kemin Ajoksen Murhaniemessä sijaitsee pieni luonnonsuojelualue öljysataman ja tuulivoimapuiston vieressä. Sinne siis.

Paikan nimi selitettiin parkkipaikalla ja sen jännittävä historia ja luonto, hienoa. Mukavaakin mukavampi polku kiemurtelee tulipaikalle. Siellä uudet opasteet. Huolto on käyttäjien niskoilla, maapuuta saa polttaa. Paikka on vanha hylkeenpyytäjien satama. Pookikivi valvoo vieläkin satamalahden suuta. Vesi on silloin ollut korkeammalla. Pystyy helposti kuvittelemaan kun veneet tai kelkat lähtevät ja tulevat ja nylkijät tekevät työtään. Aikakin on sopiva, myöhäinen syksy.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Tuuli painaa mainingit kivikkoon. Saan niitä näillä kallioilla sen verran mitä tarvitsenkin. Ranta kiemurtelee eteenpäin ja sitä haluaa kävellä loputtomiin. Käännyn kuitenkin takaisin, palatakseni. Hyvä retkikohde, jopa päivän tutkimusretken kohde. Maasto helppokulkuista mutta ei passaa liikuntaesteisille. Tullessa poikkean vielä katsomassa matkailujäänmurtaja Sampoa sen satamassa Ajoksen nokassa.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

– Panu Pohjola