Tag Archives: luonto

Monimuotoinen Kattilankalla

Oulun väylän uloimpia saaria edustava Kattilankalla on eräs lempikohteeni  veneilyssä. Suojasatama, tosin erittäin hankala rantautua kovalla tuulella, mahdollistaa isoillekin veneille maihinmenon. Saari edustaa sekä välisaariston että ulkosaariston ominaispiirteitä. Etelärannan puoleinen alue on suojapuustoista pensaikkoa kaislikkoinen ja mataline rantoineen. Ulkomeren puoli taas on kivikkorantaista ja karumpaa. Ja voi sitä lintujen määrää ja lajirunsautta! Missään en ole nähnyt niin lukuisia lajeja samalla hehtaarilla – kaikki lokkilajit, tiirat, puolisukeltaja- ja sukeltajasorsat, meriharakat, valkoviklot, karikukot ja pääskyset ottavat vieraan vastaan. Myös muuttoaikoina saari on oivallinen tarkkailupiste.

Monimuotoinen Kattilankalla. Kuva: Olavi Joensuu

Monimuotoinen Kattilankalla. Kuva: Olavi Joensuu

Kalastajakulttuuri on saarella myös vahvasti läsnä.  Vanhat,  kunnostetut kalastajamökit ja tuoreen kalan ja meren tuoksu vievät ajatukset lapsuuden kalastuskokemuksiin.   Kiviniemen meripelastusseuran tukikohta ja kulkijoille avoin autiotupa takaavat osaltaan turvallisuutta.

Myös retkeilijästä on huolehdittu: löytyy lankutetut kulkuväylät hietikolla, siistit nuotiopaikat pöytineen ja penkkeineen, jopa polttopuita oli joku hommannut. Saari on myös siisti kuin lapsen pylly. Ja onneksi saari on sen verran ulapalla, ettei siellä useastikaan ole tungosta, mitä nyt kauniina viikonloppuina ja parhaina kalastussesonkeina.

Olavi Joensuu

KIRJOITTAJASTA
Perämeri on innoittanut “palijasjalakasen raahelaisen”, eräneuvos Olavi Joensuun lapsuuden leikkeihin ja veneilyyn, merivoimiin ja kalastusbiologiksi sekä merellisiin työtehtäviin muun muassa Perämeren tutkimusasemalla ja Metsähallituksessa. Nyt eläkepäiviään viettävä erätalouspäällikkö nauttii luonnosta ja upeista veneily- ja matkailukohteista haluten säilyttää ja kehittää Perämerta myös kameran ja terävän kynän avulla.

Advertisements

Minä, meri ja mielenrauha

Kipuan lautan portaat ylemmäksi, jotta näkisin sen paremmin. Liikkuvassa luonnontaulussa on mukana vain kaksi kaunista osaa – meri ja taivas. Rajaan mielessä näkyvän maiseman niin, että mukana on yksi kolmannes kevyesti tuulessa aaltoilevaa Perämerta ja kaksi kolmannesta sinertävää kesätaivasta. Ja minä ihmettelen, miten kaksi noin yksinkertaista elementtiä pystyy siihen, mihin edes valtava määrä viihdeteknologiaa ei pystyisi.

Tunnen mielihyvää, kun katseeni pysyy paikallaan liikkuvassa maisemassa. Rauhoitun ja naurahdan, koska olen jo unohtanut sen asian, josta vielä hieman aiemmin annoin mieleni stressaantua. Juuri nyt pelkkä oleminen on tarpeeksi, enkä kaipaa mitään muuta tähän hetkeen.

Hapuilen mielessäni sanoja kuvaamaan tuota yksinkertaisuudesta kumpuavaa mielihyvän tunnetta. Rauhalliseen tahtiin aaltoileva vedenpinta saa aikaan levollisuutta. Taivaalla hiljalleen liikkuvat pilvet tuovat viestiä maailman kauneudesta ja kaiken takana lopulta vallitsevasta positiivisuudesta. Yhdessä nuo yksinkertaiset luonnonelementit luovat kokonaisuuden, jossa on kaikki tarvittava mielenrauhan saavuttamiseksi.

Kuva: Juha Kalaoja

Kuva: Juha Kalaoja

Ajattelen, kuinka turhaa moni asia loppujenlopuksi on. Jatkuva, kaikkialle ulottuva globaali kilpailu, loppumaton menestyksen tavoittelu, asetettujen tavoitteiden saavuttaminen, kiire ja tiukat aikataulut. Ehkä ne antavat elämään sisältöä, mutta minun unelmanani on saavuttaa mielenrauha ja onnellisuus, ja sen tavoitteen saavuttamisessa meri – ja luonto kokonaisuudessaan on vahvasti läsnä.

Saavun saarelle, otan polkupyöräni ja lähden. Löydän vanhan, maalipinnaltaan rapistuneen pookin ja annan pyöräni kaatua vapaasti maahan. Suuntaan merelle ja kuulen aggressiivisia vastalauseita. Syöksyilevät tiirat eivät selvästikään pidä reittivalinnastani. Saavun rantaan, rohkaistun ja päätän mennä uimaan, vaikka tuuli on melkoinen. Vaahtopäiset aallot kastelevat nopeasti ja kuohuava meri ottaa minut pian valtaansa. Voimakkaasti kehoani vastaan puskevat aallot saavat aikaan hyvänolon tunteen, joka tuntuu syvällä sisimmässäni saakka. Annan aaltojen viedä, olen vain ja kellun.

Tämä hetki on täydellinen.

– Juha Kalaoja

KIRJOITTAJASTA
Synnynnäinen maantieteilijä. Valokuvaaja ja maisemavideoiden tuottaja. Hailuodon kesäasukas. Kotimaan kauneuden ihailija. Ikuinen optimisti. Rakastan maisemassa olemista ja siitä nauttimista kaikilla aisteilla. Välitän kokemuksiani kuvien, videoiden ja kirjoitusten kautta. Teen parhaillaan väitöskirjaa Oulun yliopiston maantieteen laitoksella aiheesta ”Kuvista mielikuviksi: valokuvat Suomi-brändin vetovoimatekijöinä”. Lisätietoja minusta löydät kotisivuiltani.