Tag Archives: elämys

Syksy rannalla ja merellä on myös elämys

Vaikka veneilyseurat ovat jo laskeneet lippunsa satamistaan ja oma venekin on turvallisesti talviteloilla, jatkuu merellinen elämäni kalastuksen ja rantaretkien merkeissä. Olen aina pitänyt aikaisesta keväästä ja myöhäsyksystä merimaisemassa. Luonto on silloin niin karun kaunista tyynten ja myrskyjen vaihdellessa.

Käveleskelen usein aamulla koiran kanssa rantamaisemissa ja seuraan talven saapumista. Pressuilla peitetyt veneet rannoilla ja paketoidut mastot saattavat masentaa joitakin, mutta minulle se merkitsee vain harrastuksen olomuodon muutosta. Voin valokuvata hyistä merimaisemaa, tyrskypärskeitä rantakivikossa, ensilumen ja taivaanrannan valoa sulan meren äärellä tai kalastajien arktista työtä rantajäiden seassa.

Miksipä ei näistä syksyn kokemuksistakin voisi tuotteistaa luontomatkailua? Luontohan tarjoaa syksyllä jotain sellaista, mitä ei normaali kaduntallaaja koe koskaan. Kalastajillehan loka-marraskuu on vielä parasta pyyntisesonkia. Syystaimenen pyynti, troolareiden työn seuranta puhumattakaan hylkeenpyyntireissusta antaa varmasti upeita kokemuksia. Ja mikä parasta, kaikki tuo tapahtuu syksyllä ihan rannikon lähivesillä. Ei mene aikaa pitkiin ajomatkoihin. Vaaditaan vain hyvää yhteistyötä ja elämysmahdollisuuksien tuotteistamista – ja markkinointia.

Perämerellä myös arktisen luonnon rajut muutokset ovat elämyksiä. Kun merivesi nousee puolentoista metriä myrskytuulten ansiosta ja rantajäät muodostavat taideteoksiaan, on sen kaiken kokeminen vähintäänkin yhden luontomatkan arvoinen.

Kuva: Olavi Joensuu

Kuva: Olavi Joensuu

Tyhjät huvivenelaiturit enteilevät lähestyvää talvea, joka hiipii ensin rannoille ensilumen merkeissä yllättäen kalastajat.

Kuva: Olavi Joensuu

Kuva: Olavi Joensuu

Vain ammattikalastajien troolien valot kertovat elämästä jäätyvissä kalasatamissa. Trooleja varustellaan pitkälle pyyntimatkalle Perämereltä Itämeren sulille vesille. Kuva: Olavi Joensuu

Vain ammattikalastajien troolien valot kertovat elämästä jäätyvissä kalasatamissa. Trooleja varustellaan pitkälle pyyntimatkalle Perämereltä Itämeren sulille vesille. Kuva: Olavi Joensuu

Kuva: Olavi Joensuu

Pienemmät troolialukset jatkavat työtään rantajäiden tuloon asti. Kuva: Olavi Joensuu

Pienemmät troolialukset jatkavat työtään rantajäiden tuloon asti. Kuva: Olavi Joensuu

olli6

Kuva: Olavi Joensuu

Luonto näyttää voimansa, mutta myös kauneutensa.

Kuva: Olavi Joensuu

Kuva: Olavi Joensuu

– Olavi Joensuu

KIRJOITTAJASTA
Perämeri on innoittanut “palijasjalakasen raahelaisen”, eräneuvos Olavi Joensuun lapsuuden leikkeihin ja veneilyyn, merivoimiin ja kalastusbiologiksi sekä merellisiin työtehtäviin muun muassa Perämeren tutkimusasemalla ja Metsähallituksessa. Nyt eläkepäiviään viettävä erätalouspäällikkö nauttii luonnosta ja upeista veneily- ja matkailukohteista haluten säilyttää ja kehittää Perämerta myös kameran ja terävän kynän avulla.

Advertisements

Sandskär-Haparanda skärgårds nationalpark

Retki Sandskäriin huumasi minut täysin. Ruotsalaisen leppoisaan pehmeään hiekkaan kiedottu olemassaolontaistelu kaukana merellä. Olen jonkinverran kiertänyt luonnossa ja tämmöinen huumaus on minulle tullut vain Björklidenissä ja Sandskärissä. Paratiisikuru on kolmantena ja auringonlasku korkealla vuoristossa Alpeilla neljäntenä. Sandskärissä syödään että ei tultaisi syödyksi ja syödään että tultaisiin syödyksi. Ja sen tuntee soluissaan. Oli jopa helpotus päästä takaisin merelle tuosta ilmapiiristä.

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Sandskär eli hiekkakari on ruotsalainen vastine Kemin Selkäsarvelle, mutta siinä missä Sarvessa on kiviä on täällä hiekkaa, ja kiviä. Kari se ei enää ole maankohoamisen vuoksi. Saari on paljon isompi, noin 5 km pitkä ja sen luonto on todella vaihtelevaa. Olen aina suositellut ensimmäiseksi vaelluskohteeksi Pallas-Ounas väliä, mutta nyt löytyi parempi paikka. Täällä ei voi eksyä mutta kävelemistä on silti viikonlopuksi tarpeeksi kun kiertelee saaren ympäri ristiin rastiin.

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Vanhaa kalastajaelämää pystyy kuvittelemaan Kumpulassa vaikka se onkin pienempi kuin parhaina aikoinaan. Jotenkin kuitenkin kappelin kirveellä veistetyt kuluneet penkit antoivat minulle sen aidoimman kosketuksen menneeseen.

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Menin saarelle Bosminalla jonka kippari Staffan Svanberg, armoitettu Haaparannan saariston historian- ja luonnontuntija kertoi meille paljon asiaa ja tarjosi ruokaa ja kahvia sopivin väliajoin. Opastus oli ruotsinkielellä ja asiaa tuli paljon. Minulle liikaakin mutta mukana oli muutama biologi sun muita guruja joten ehkä Staffan siksi pisti parastaan.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kumpulassa on kuitenkin monipuoliset taulut ja merkityn luontopolun opaskirjanen myynnissä jos kaikkea ei heti muista. Sen avulla tulen kiertämään saaren kun menen sinne seuraavaksi kerraksi pidemmäksi aikaa.

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

Retken kohokohta minulle tuli jo kuitenkin heti aluksi kun kävimme menomatkalla vilkaisemassa harmaahyljeyhdyskuntaa. Keikkuvasta aluksesta 600 mm linssillä ja käsivaralla kuvaaminen ei ollut helpoin homma. Onneksi mallit olivat todella upeita ja kokeneita poseeraajia.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Sandskäristä löytää faktatietoa www.swedishlapland.com osoitteesta. Retkikohteena paikka on oikein hyvä, mikään ei ole suurta eikä prameaa, mutta kunnossa yksityiskohtia myöden.

Haparanda Sandskär. Kuva: Panu Pohjola

– Panu Pohjola

KIRJOITTAJASTA
Panu Pohjola, Ruotsissa asuva suomalainen elokuvantekijä ja valokuvaaja. Toimii alan opettajana. Entinen erä- ja luonto-opas joka viihtyy pikkukaupunkien asvalteilla. “Minua on aina kiinnostanut valo, mekaniikka ja eläimet. Harrastan hevosia, maailman menoa, perinne-eräilyä ja kädentaitojen kehittämistä.”