Tag Archives: Ailinpieti

Selkäsarvi

Sarvessa voi kohdata suomalaisen saariston karuuden ja rauhan. Se sijaitsee Kemin edustalla, tai miksei Tornionkin, Perämeren kansallispuistossa. Se on perustettu lintujen takia ja säilyttämään vanhaa kalastuskulttuuria. Selkäsarvessa on ollut kalastusyhdyskunta kuten on sen ruotsalaisessa vastineessa Sandskärissä. Sandskär sijaitsee samoilla holleilla mutta Ruotsin puolella. Selkäsarvi on vajaan kilometrin mittainen ja siinä missä Sandskärissä on santaa on Selkäsarvessa sarv…eikun kiviä.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Saarella on pari Metsähallituksen kämppää ja pikkuruinen autiotupa. Merivartioiden vanha torni pohjoispuolen suojasatamassa on paras tuntomerkki. Sen juuressa on suurin tupa ja helikopterikenttä. Sekä kestosuosikki Sarven sauna. Olen käynyt saarella kolme, neljä kertaa ja joka kerta suojasataman laiturissa kelluu paikallisten ”kesämökit” ja sauna pauhaa ja banjo soi. Eli kannattaa painella eteläpäähän jos haluaa päästä aitoon tunnelmaan. Sinne ei ole pitkä matka, vajaa kilometri.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Minulla oli viimeksi käydessäni onni törmätä Sarvea kalastaneen Dunderin suvun jäseniin ja samalla minulle avautui saaren historia aivan uudella tavalla. Jutuissa vilahteli vanhat valkamat ja kämpät kivijalkojen pirtukellareineen, kalavajat, puojit, pookit ja peilit, kalapaikat, olympia, albin ja wikström moottorit ja ajoajat niillä, joppaus ja stormit. Näistä ei ole oikein missään tietoa, kämppien seinissä vain vanhoja raapustuksia joista voi arvella elämää. Olisi korkea aika koota tuota tietoa ja laittaa esille Sarveen. Aurinkokello sentään, yksi kolmesta oli merkitty keskellä saarta. Ailinpietin kämpän aurinkokello oli edelleen Ruotsin ajassa ja kävi tarkasti.

Ailinpietin vanhan hirsisen kalamajan rakennusajankohdaksi arvioidaan 1860-lukua. Kuva: Panu Pohjola

Ailinpietin vanhan hirsisen kalamajan rakennusajankohdaksi arvioidaan 1860-lukua. Kuva: Panu Pohjola

Sarven aurinkokello. Kuva: Panu Pohjola

Sarven aurinkokello. Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Saaren keskelle on joskus muinon rakennettu pitkospuut joten kulku on helppoa. Kesäaikaan ei oikeastaan missään muualla saa kulkeakaan kun ranta-alueet on rauhoitettu lintujen pesimisalueiksi joissa liikkuminen on kielletty. Eli lintuja ei paljon näe, ainakaan loppukesästä, käpytikoilla oli vaellus ja lokkien lisäksi näkyi ja kuului yksi merihanhi.

Kuva: Panu Pohjola

Kuva: Panu Pohjola

Luontopolkua ohjaavat pitkospuut. Kuva: Panu Pohjola

Luontopolkua ohjaavat pitkospuut. Kuva: Panu Pohjola

Suojasataman opastaulussa on jonkinverran tietoa historiasta ja luonnosta, lisää kaipaa. Kaipaisi myös pieniä kylttejä matkan varrelle koska eipä kaikkea pysty painamaan kerralla muistiinsa.

Kemin Selkäsarvi

Kuva: Panu Pohjola

Suosittelen kohdetta kohtuu kokeneille merimelojille jotka haluavat vähän jaloitella välillä. Eteläpään kämpissä majoittuen etenkin. Puutteena on että kaivon vettä ei ole testattu joten juomakelpoisuudesta ei ole tietoa. Sen lisäksi merellä retkeilevä veneilijä saa Sarvesta suojaisan sataman ja maata jalkojensa alle sekä tietenkin saunan.

Lisätietoa Selkäsarvesta saat www.luontoon.fi sivustolta.

Katso video Selkäsarvesta:

-Panu Pohjola

KIRJOITTAJASTA
Panu Pohjola, Ruotsissa asuva suomalainen elokuvantekijä ja valokuvaaja. Toimii alan opettajana. Entinen erä- ja luonto-opas joka viihtyy pikkukaupunkien asvalteilla. “Minua on aina kiinnostanut valo, mekaniikka ja eläimet. Harrastan hevosia, maailman menoa, perinne-eräilyä ja kädentaitojen kehittämistä.”

Advertisements